Neliö - kuvioiden kuningas

Valmentautuminen on kivaa. Ei siitä vain pääse mihinkään. Onnistuminen saa minut hakemaan samaa fiilistä yhä uudelleen ja uudelleen. Vaikka onnen tunteet satulassa kestävätkin vain  muutamia askelia, nyt tiedän että se on mahdollista ja seuraavalla kerralla voin pystyä saamaan vielä pari askelta lisää. Kovalla työllä näistä askeleista koostuu joskus kokonainen kierros. Ja jonakin päivänä voimme esittää nämä hienot askeleet kouluradalla.
Iloinen viikonloppu Pia Varjosen tallilla on ohitse ja Ässä jäi sinne muutamaksi päiväksi ratsutettavaksi. Vähän on outo olo olla ilman hevosta, mutta onhan tätä puuhaa täällä kotosallakin. Ja täytyy myöntää että välillä ihan kiva kun ei tarvitse ryntäillä minuuttiaikataululla paikasta toiseen.

Kuuden päivän heinät pakattuna valmiiksi joka ruokinnalle, tallityöntekijän unelma!

Osa EqB-teamin jäsenistä pääsi perjantaina ja lauantaina Jenny Erikssonin valmennukseen. Ehdin seurata lauantaina vain yhden ryhmän videokameran takaa, mutta meno näytti todella hyvältä. Maneesiin oli nyt kannettu kouluaidat ja kirjaimet kukkakoristeineen sekä myös äänentoistolaitteet, jotta hevoset saisivat jo talvikaudella totutella kisatilannetta. Erittäin hyvää harjoitusta!


Meillä oli vuorossa neliöharjoitukset kouluaitojen sisällä. Harjoitus joka kaikkien tulisi osata tehdä. Ja nyt kun sen itse huolella tein, tiedän kyllä miksi. Usein pöytäkirjassa vaikka voltin kohdalla voi lukea "taipuu liikaa, lapa ulkona" tai opettaja kommentoi tunnilla hevosen kulkevan lapa ulkona. Tässä harjoituksessa päästään ratsastamaan nimen omaan hevosen ulkolapaa. Harjoitus aloitettiin käynnissä. Ennen jokaista kulmaa hevonen asetettiin ulos, paino siirrettiin sisälle ja edessä oleva ulkopohje siirtää lapoja sisälle. Hevosta ikään kuin kaadetaan kulman läpi. Heti kun hevonen on kääntynyt, tai itse asiassa vähän ennen jo, paino siirtyy keskelle ja sisäpohje ratsastaa hevosen sisäetujalkaa suoraan eteen. Jokaisessa kulmassa hevonen joutuu siirtämään painoa hieman enemmän takaosalle. Ravissa ja laukassa tehtävä luonnollisesti vaikeutui, koska kulmat seuraavat toisiaan todella nopeasti. Meni ensin vähän aikaa että pääsi itse rytmiin mukaan: asetus, paino, ulkopohje, paino, sisäpohje jne. Minun tuli huolehtia erityisesti sisäpohkeella tarpeeksi ajoissa ettei Ässä käänny liian paljon vaan jatkaa myös suoraan käännöksen jälkeen. Ja viimeisenä tehdyt neliöt oikeassa laukassa, joka on meille ollut aina se vaikemapi, tuli se fiilis: tältä tämän pitää tuntua! Hevonen on kevyt edestä, on ohjattavissa pohkeilla ja painolla sekä ottaa painoa takaosalle. Siihen oli hyvä lopettaa lauantain treenit!

Orimattilassa marraskuussa 2012

Sunnuntaina treenejä jatkettiin samalla teemalla, mutta nyt otettiin käyttöön lähes koko pikä rata. Kaikkiin kulmiin eilen harjoitellut käännökset. Pitkältä sivulta käännettiin aina toiseksi viimeisestä kirjaimesta 15 metrin voltti neliömäisesti. Lähdettiin kääntämään eilisten ohjeiden mukaan vähän kirjaimen jälkeen ja tehtiin voltille neljä kulmaa: kulma, suoristus, kulma, suoristus jne. Katsomosta katsottuna kuvio varmasti muistutti enemmän ympyrää kuin neliötä. Taas tarkkana ettei sisäpohje unohdu. Voi ajatella että vasen pohje ratsastaa vasemalle kuolaimelle ja oikea pohje oikealle kuolaimelle. Ja lopuksi pääsin yhdistämään pohkeet käännökseen, jolloin ulkopohje kääntää ja sisäpohje tukee ja ratsastaa eteen sisäkuolaimelle. Ja treenin aikana oli mahtavaa kun Pinkki jaksoi ratsastaa välillä askel askeleelta minun kanssa hevosta, jonka jälkeen minun oli itse helpompi käyttää apuja oikeassa kohdassa. Ässästä tuli pätkittäin varsin toimiva peli. Mutta se kyllä vaati minulta rautaista ratsastusta pohkeella ja istunnalla. Innostuessaan täytyy kuitenkin muistaa lopettaa ajoissa, sillä tämä on hevoselle kuitenkin raskasta työtä koota itseään takaosalle. Mutta luulenpa että tästä tulee yksi meidän suosikkiliikkeistä kotitreeneihin.

Nyt vain odottelen mitä Ässä sanoo kun menen hakemaan sitä torstaina kotiin :)

Pakkasta, lämpöä ja treeniä!

Kiireinen loppuvuosi on aiheuttanut blogiin pitkän pitkän tauon. En tiedä miten marraskuun puolesta välistä lähtien onkin voinut olla joka viikonloppu jotakin reissuja tai ylimääräisiä töitä. Mutta onneksi suurin osa reissuista on ollut mukavia: valmennusreissuja, reissu Tukholma horse show’hun ja mummolaan. Ja nyt on vuosi vaihdettu ja akut ladattu koko perheen voimin lämpiän auringon alla. Hyvää uutta vuotta 2013!

Marras- ja joulukuussa oli taas EqB-teamin valmennusviikonloput Orimattilassa.

Marraskuun valmennusten aiheena olivat pohkeenväistöt. Hevosilla joiden lähentäjä- ja loitontajalihakset eivät ole vahvistuneet, liike voi olla hyvinkin raskas. Ihan samoin kuin se on meille ratsastajillekin. Kokeilkaapa ihan huviksenne hevosen selässä. Ota ensin hyvä ratsastusasento ja ohjat tuntumalle. Sen jälkeen irrota koko jalkaa lonkasta lähtien ulospäin, irti satulasta kauttaaltaan. Ja pidä asento. Ja sitten voit kokeilla puristaa molempia jalkoja satulaa vasten. Huomaat varmaan kumpi on helpompaa? Tässä olisi siis myös ratsastajalle treenin paikka!

Väistöjä tehtiin ensin käynnissä keskihalkaisijalta uralle portaina. Muutama askel väistöä ja sitten suoraan eteen ja taas väistö. Hevosen pitäisi reagoida väistättävään pohkeeseen riittävän nopeasti. Ässä on tässä aina vähän hidas. Luulen että liike on sille jostakin syystä vähän hankala. Sainkin neuvoksi koskettaa raipalla kevyesti ihan siihen kannuksen taakse. Ässä reagoi aina raippaan niin, että se singahtaa eteenpäin. Se ei ollut haluttu lopputulos, joten raipan käyttöä muutettiin niin, että annoin raipan olla väistössä paikoillaan kannuksen takana, kunnes haluttua reaktio, eli sivulle meneminen oli tapahtunut. Edelleenkin Ässä pyrkii tilanteessa juoksemaan alta pois. Sainkin neuvoksi olemaan vahva vatsalihaksistani ja ajattelemaan vatsalla väistössä taaksepäin, jottei vauhti kiihtyisi. En sano että olisimme saaneet kovinkaan montaa mallikelpoista väistöä aikaiseksi, mutta tässä tuli taas hyviä neuvoja kotiharjoitteluun. 

Seuraavaksi  väistöihin otettiin mukaan ratsastajan lantion hallinta. Ratsastaja voidaan pilkkoa kolmeen eri osaan. jalat, lantionkori ja ylävartalo. Jokaisen osan pitäisi pystyä työskentelemään erillisinä osina, mutta toisiaan tukien. Eli jos kädet tekevät jotakin, niin jalkojen ei ole tarpeen tehdä mitään jos niin ei haluta jne. Harjoittelimme tätä ensin ihan paikoillaan. Pitää huomata että on eri asia siirtää lantiota esimerkiksi vasemmalle kuin tyrkätä ylävartaloa vasemmalle, jolloin paino itse asiassa siirtyykin oikealle ja viestimme hevoselle jotakin ihan muuta kuin tahdoimme. Samalla kun koko lantiota siirtää vasemmalla, tulee oikea reisi kiinni satulaan ja samalla vasen jopa vähän irtoaa satulasta. Loogista eikö totta? Herkällä ja hyvin koulutetulla hevosella väistöön riittää pelkästään ratsastajan painon siirtäminen satulassa. 

Talvista treenausta, ratsastajaa lämmittävät uudet Uhip-varusteet. Voin lämpimästi suositella!

Joulukuussa siirryimme harjoittelemaan pitkälle kouluradalle. Verryttelyt tehtiin valmennustunnin seassa aitojen sisäpuolella, tarkoituksena harjoituttaa ratsastajia ja hevosia kisaverryttelyä vastaaviin tilanteisiin. On osattava ratsastaa muiden seassa, seurata mitä muut tekevät ja olla poissa valmennusta saavien tieltä, mutta pystyä silti itse ratsastamaan omat kuviot. 

Viikonlopun teemana oli harjoitella pieniä pätkiä helposta kouluradasta eli siirtymisiä ja samalla pohdimme ratsastajan ylävartaloa ja käsiä. Ratsastajan ylävartalon on oltava stabiilina, tapahtuipa satulan alla mitä tahansa. Pohkeet eivät saa valua liian taakse, ne voivat olla jopa millin verran edessä. Jos pohje on liian takana ja hevonen vaikka kiskaisee päätään alas, on ratsastajan hyvin vaikeaa pitää ylävartaloaan jäptisti paikallaan. Kyynärpäiden kulmaus, kyynärpäät lähellä kylkiä, nyrkit kiinni ja aktiiviset selän puolella olevat ”siipilihakset”.  Näitä kun osaamme käyttää oikeassa paikassa, on istuntamme vakaa, tapahtuipa satulan edessä tai takana mitä tahansa. Tai ainakin on paremmat mahdollisuudeet siihen J

Varsinaiset ratsastusharjoitukset olivat tarkkuusratsastusta kirjaimesta kirjaimeen. Ja jotta jokin liike esimerkiksi laukannosto voisi tapahtua tietyssä pisteessä sitä on aloitettava valmistelemaan jo edellisessä kulmassa tai kirjaimessa. Jos liikettä aletaan valmistella vasta metri ennen kirjainta on silloin yleensä liian myöhäistä ellet todella ole ratsastuksen hannu hanhi. Ja jos mietitään vaikka lävistäjän ratsastamista keskiravissa, niin edellisessä päädyssä on jo otettava vähän kierroksia mietittävä hyvä tie ensin kulmaan ja siitä lävistäjälle ja ennen kirjainta takaisin harjoitusraviin ja taas hyvä kulma. Sillä että esität laadukkaan keskiravin, mutta tie on onneton ja liike alkaa vasta puolesta välistä, ei valitettavasti kovin kummoisia pisteitä heru. 

Teimme tätä harjoitusta sekä ravissa että laukassa, lävistäjä keskiaskellajissa ja lisäsimme lävistäjän jälkeen lyhyelle sivulle pysähdyksen ja siitä aktiivisen siirtymisen raviin. Siirtymisissä pysähdyksestä raviin sain neuvoksi nojata hieman, siis aivan millin verran, eteen ylävartalolla. Kun hevonen siirtyy voimakkaasti raviin, en itse horjahda taaksepäin. Mallikkaita siirtymisiä tehtiinkin, kun vain ensin piti herra ässäräisen kokeilla että onko tässä ihan oikeasti pakko seisoa vai voinko peruuttaa. Jos hevonen lähti pysähdyksessä peruuttamaan, niin ratsastaja vain oli passiivinen ja piti jalat kevyesti kyljissä ja odotti että hevonen pysähtyy. Kaikki hevoset pysähtyivät ennemmin tai myöhemmin, kun huomasivat ettei kyseinen temppu auttanut. Ratsastaja ei irrottanut pohkeitaan eikä luopunut tuntumasta eli palkintoa peruuttamisesta ei tullut.

Näin talvipakkasilla ei voitu liiaksi korostaa alku- ja loppuverryttelyiden merkitystä. Riittävän pitkät kävelyt loimi selässä alkuun ja loppuun. Ja loppuverryttelyssä eteen alas ravailua tärkeämpää on venyttää hevosta käynnissä mahdollisimman hyvin eteen alas.

Ja talvisissa tunnelmissa saimme lähteä kotimatkallekin, ajosää oli jotakin aivan kauheaa. Ajelin matkan rauhassa keskimäärin 40km/h ”vauhdilla”. Pääasia että pääsimme turvallisesti kotiin.

Seuraava treeniviikonloppu onkin edessä jo ensi viikonloppuna. Sieltä Ässä jää Pinkille ratsutettavaksi muutamaksi päiväksi.Ja minulla on 3 heppavaapaata iltaa, miten saan aikani kulumaan?